Seuraava TV-ottelu :

Ma 20.9. klo 18:15

vs.
Päävalmentaja Harri Ahola haastattelussa ke 10.9.2008

Kiekko-Vantaan päävalmentaja Harri Ahola aloittaa lohipaitojen peräsimessä nyt toisen kautensa. Viime kausi päättyi pettymykseen, kun varsin sekavan kauden tuloksena historiankirjoihin kirjattiin Kiekko-Vantaan Mestis-historian heikoin runkosarjan sijoitus (9.) ja näin joukkue jäi ensimmäistä kertaa seurahistoriansa aikana Mestiksen play offs otteluiden ulkopuolelle. Toisena vuonna peräkkäin samaa ei haluta Vantaalla kokea, tämän myös päävalmentaja allekirjoittaa. Tavoite on selvä: "Kahdeksan joukkoon ja play offseihin", Ahola vahvistaa.



Viime kaudella syksy oli joukkueelle musta, loukkaantumiset kiusasivat ja tappioita tuli ilta toisensa jälkeen. Keväällä kun joukkue oli terve ja yhtenäinen, lohipaidat pelasivat viihdyttävää ja ennen kaikkea voittavaa jääkiekkoa. Päätöskierroksilla kaatui kotikaukalossa mm. kaksi kauden 2007-2008 mitalijoukkuetta, Jukurit ja Hokki. "Meillä loppui viime kausi vähän kesken niin onhan se todella hyvä, että tämä taas alkaa. Saadaan mittari siitä missä mennään ja mitä pitää vielä tehdä", Ahola toteaa.

Päävalmentaja erittäin tyytyväinen kevään try-outin antiin

Voidaan sanoa, että Kiekko-Vantaan valmistautuminen uuteen kauteen alkoi jo puoli vuotta sitten, kun Valtti Areenan harjoitushallissa kolmepäiväisellä try-out leirillä hikoili yli 30 pelaajaa tavoitteenaan saada paikka kauden 2008-2009 lohipaitojen Mestis-joukkueesta. Viime vuonna ensimmäistä kertaa Kiekko-Vantaan historiassa järjestetty try-out leiri oli enemmänkin harjoittelua, tänä vuonna kolmesta leiripäivästä kahtena pelattiin ja yksi päivä käsitti henkilökohtaisia haastatteluita. Pelitilanteessa pelaajien seuranta oli valmennukselle helpompaa, vahvuudet ja heikkoudet oli helpompi kartoittaa. Kaksi päivää ennen sarja-avausta päävalmentaja muistelee kevään ja kesän try-out aikaa vain ja ainoastaan positiivisin ajatuksin. "Try-out tuotti meille enemmän kuin koskaan. Yhden maalivahdin, kaksi puolustajaa ja neljä hyökkääjää", Ahola hehkuttaa.

Kannattajien keskuudessa pitkälle kesään ja lähelle kauden avausta jatkunut try-out suurimmaksi osaksi tuomittiin, harjoituspelien kokoonpanoissa nähdyt lukuisat kokeilut eivät saaneet hyväksyntää. Ahola kuitenkin muistuttaa, että seuran resurssit huomioon ottaen tämä oli ainoa mahdollisuus. "Se kuuluu tähän meidän juttuun. Organisaation pitää pystyä kasvamaan, kyllä me hallitaan tämä juttu muuten. Jokainen Mestis-kartalta tuntee Jarkko Oikarisen, tuntee Juha Koiviston, tuntee Jussi-Mikko Makkosen. Me tuotetaan ykköslinjan pelaajia muualle. Viime kaudesta Jarmo Jokila, Henri Kivioja... Sitten kun me päästään siihen tilanteeseen, että saadaan pidettyä edellisen kauden tärkeimmät pelaajat niin me ollaan tosi vahvoilla. Se on tämän organisaation seuraava haaste". Myös pelaajille pidempi näyttöaika sopi paremmin, yksi huono ottelu tai vaisu viikko harjoituksissa ei vielä tuonut lähtölippua kouraan. "Kerättiin ryhmä, haluttiin tutustua paremmin heihin, mitä heillä olisi tarjottavaa meille. Me odotetaan näistä 'perkkiöistä', 'koposista' ja 'palmeeneista' meille jatkossa ykkösketjun pelaajia, eikä mitään pelkkiä täytemiehiä", Ahola muistuttaa.



Puolustus vahvistunut viime kaudesta

Niko Koskela, Jukka-Pekka Suomalainen, Timo Ahonen, Henry Acres,
Niko Mäntylä, Jarmo Mikonsaari, Ville Vuorisaari, Aki Tuominen

Viime kaudella lohipaitojen verkkoon tehtiin 169 maalia mikä oli Mestiksessä kolmanneksi korkein lukema. Kun alkavan kauden Kiekko-Vantaan peräpään nimilistaa katsoo, helppo on havaita, että joukkueeseen haettiin tauon aikana ennen kaikkea lisää kokemusta ja johtajuutta. Ahola on uudistuneeseen pakistoon tyytyväinen. "Uskon, että ollaan onnistuttu vahvistamaan niitä osa-alueita, mitä me haluttiin, ennen kaikkea juuri puolustusta. Ville Vuorisaari, iso pelaaja tähän joukkueeseen. 'Hänkki' (Henry Acres) on iso pelaaja, Aki Tuominen. Väheksymättä tietenkään yhtään jatkajia, Niko Mäntylä saatiin jäämään, Niko Koskela saatiin jäämään, mitkä ovat tämän päivän jääkiekkoilijan näköisiä, mitä se puolustaminen on. Kyllä olen levollinen tämän osaston suhteen". Jarmo Mikonsaari debytoi Mestiksessä ja lohipaidassa jo kaudella 2006-2007, viimeisenä pelaajana sopimuksen tehneellä Timo Ahosella (kuvassa yläpuolella) on Mestiksestä yli 200 ottelun kokemus. Jukka-Pekka Suomalaiselle alkava Mestis-kausi on ensimmäinen.



Pari kovaa hankintaa, arvokkaita jatkosopimuksia, täsmälöytöjä...

Teemu Mustaniemi, Henri Manninen, Roope Ranta, Panu Pättiniemi,
Roope Talaja, Matias Perkkiö, Mikko Siren, Tomas Jasko, Amir Palmen,
Toni Jeskanen, Jussi Haapasaari, Aki Ronkainen, Mika Koponen, Henri Peltola

Viime kaudella Kiekko-Vantaa teki 45 runkosarjan ottelussa 128 maalia. Päävastuun maalinteosta kantoivat nimet Jokila, Kivioja ja Jussi Haapasaari. Jokila pelaa alkavalla kaudella TuTo:ssa, Kivioja siirtyi Kouvolaan, mutta erityisesti kevään otteluissa huikeita tehoja nakutellut Haapasaari jäi Vantaalle. "Oli meille iso juttu, että saatiin Haapasaaren Jussi jäämään. Muistetaan, että Jussi veti vielä kaksi vuotta sitten täällä kolmatta linjaa (3.ketju). Mies on harjoitellut hyvin ja näyttänyt, että kehittyä voi vielä kolmikymppisenäkin", päävalmentaja kehuu heinäkuussa 30-vuotta täyttänyttä Haapasaarta, joka on kahdella Kiekko-Vantaa kaudellaan tehnyt 73 pelaamassaan ottelussa 63 (24+39) tehopistettä.

Siirtomarkkinoilta lohen hampaisiin tarttui kaksi hyvän Mestis-kauden pelannutta hyökkääjää: Tomas Jasko tuli Vantaalle LeKi:stä (joukkueen toiseksi tehokkain pelaaja viime kaudella, 13+21=34) ja Henri Peltola (10+15=25) KooKoo:sta. "Jasko on peli-ilmeeltään hyvä pelaaja, häneltä odotetaan maaleja. Ennen kaikkea niitä ns. pelin ensimmäisiä maaleja, mitä viime kaudella meillä ei tehty". Peltolan alkukausi ei ole vielä suurimpia ilonaiheita tarjonnut, usko pelaajaan on kuitenkin edelleen vahva. "Peltolasta ei olla vielä saatu kaivettua sitä mitä odotettiin. Se peli mitä me pelataan on vähän hänelle vielä vierasta. Uskotaan kuitenkin tasonnostoon". Try-outin antia Ahola kehuikin jo aikaisemmin, nyt päävalmentaja heittää tuosta annista myös yhden nimen. "Teemu Mustaniemi on meidän paras puolustava keskushyökkääjämme. Erinomainen täsmälöytö joukkueeseen". Try-outin kautta tiensä joukkueeseen raivasivat myös Amir Palmen, Mika Koponen sekä Matias Perkkiö.

HeKi:stä saapunut Henri Manninen tuo lohipaitoihin ennen kaikkea fyysisyyttä. "Mane on hyvä tyyppi. Matias Keräsen lähdön jälkeen oikeastaan ainoa puhdas 'olkapääpelaaja' tässä joukkueessa. Tulee olemaan arvokas pelaaja meille kauden aikana, kun vaan tottuu tähän meidän pelisysteemiin. Ehkä peliäkin tärkeämpi tekijä on se, että Mane on pidetty kaveri kopissa. Aurinko. Tuo ilmaa koppiin, eikä vie sitä pois. Se on Mannisen suurin vahvuus", Ahola kehuu. Jatkosopimuksen hyökkääjistä tekivät keväällä ensimmäisten joukossa Roope Talaja, Mikko Siren, Panu Pättiniemi, Aki Ronkainen sekä Toni Jeskanen.



Roope Ranta A-nuorten SM-sarjasta suoraan lohipaitojen ykkösketjuun

Harjoituspeleissä lohipaitojen paras pistemies oli suuren yleisön yllätykseksi Roope Ranta, joka heti ensimmäisissä aikuisten otteluissaan näytti, että hurjat tehot A-nuorten otteluissa kahdella edellisellä kaudella eivät olleet pelkkiä kauniita numeroita tilastopapereissa. Viime kaudellahan Ranta viimeisteli A-nuorten SM-sarjassa Bluesin paidassa komeat tehopisteet 23+30=53, otteluita tilastoihin kirjattiin 39. Kaudella 2006-2007 Ranta pelasi A-nuorten SM-sarjaa Bluesin paidassa 40 ottelua keräten tehot 12+14=26. Kesän harjoitusotteluissa lohipaitojen pistekuninkuus tuli lukemilla 5+4=9, 7 ottelua.

Jos oli Ranta yllätys suurelle yleisölle, päävalmentajaa nuoren pojan hienot otteet eivät yllättäneet. "Ei yllättänyt, tiedettiin kaverin potentiaali. Itse asiassa voisin tässä vaiheessa kertoa, että kun tämä mahdollisuus tuli, että Roope Bluesista saatiin, niin kun tulin hallille, sanoin heti Haapasaarelle, että sovin äsken sulle ykkösketjuun laiturin. Hymyilytti vähän, kun luin netistä näitä 'asiantuntijoiden' kommentteja, jotka niitä kokoonpanoja rakentelee, että mihin se Ranta mahtuu?", Ahola heittää piikin muutaman nettikirjoittajan suuntaan.

Hurjat tehot A-nuorten SM-sarjassa, pienikokoinen laituri, rightin puolen pelaaja... Hetkinen, tämähän kuullostaa varsin tutulta? Kyllä, vertailu viime kaudella Mestiksen vuoden tulokkaaksi valittuun Henri Kiviojaan on väistämätön asia. Erojakin tosin löytyy. Siinä missä Kivioja tuli lohipaitoihin vasta sarja-avaukseen, Ranta on saanut pelata ja harjoitella joukkueessa koko kesän. Kiviojan hieno tulokaskausi palkittiin siis kauden päätteeksi vuoden tulokas pystillä. Jos Aholaa on uskominen, Ranta tulee olemaan vahva kandidaatti tuon palkinnon saajaksi alkavalla kaudella, koska... "Roope on parempi pelaaja", Ahola kehuu ja perustelee: "Kiviojalla oli hyökkäyssuuntaan näitä samoja ominaisuuksia mitä Roopella, mutta Roope haluaa pelata myös joukkueelle, haluaa myös puolustaa. Näen nyt jo, että on ison askeleen edellä. Vertaisin ennemmin Jokilaan, kun puhutaan arvosta joukkueelle".

Ennen kuin kuitenkaan mistään palkinnoista liikoja hehkutellaan, annetaan nuorelle pelaajalle ansaittu työrauha, hyvä on myös muistaa, että Ranta pelaa Vantaalla lainasopimuksella Bluesista. Ahola uskoo, että joukkue ja Kiekko-Vantaan kannattajat saavat nauttia nuoren pelaajan otteista kaukalossa koko kauden ajan. "Uskon, että Roope pelaa koko kauden meillä. Ja toivottavasti pelaa. Pitää muistaa, että Bluesilla on todella kova joukkue. Jos esim. Ryan Keller ei mahdu joka ilta kokoonpanoon, siinä on vähän mittaria. Roopella on yleispelaamisessa työmaata ihan riittävästi. Uskon, että siellä (Blues) on aika monta pelaajaa vielä kuitenkin edellä. Kun katsotaan esim. mitä Matti Uusivirta toi yhtenä pelaajana meidän joukkueeseen, niin siinä on eroa vielä. Roope on 1-2 ketjun pelaaja. A-junioreista suoraan SM-liigan viime kauden hopeajoukkueen kahteen ensimmäiseen ketjuun on pitkä matka, se pitää muistaa".



TuusKi, HIFK, Blues...

Kesäkuussa Kiekko-Vantaa ja TuusKi tiedottivat solmineensa yhteistyösopimuksen. Ahola ja ex-Kiekko-Vantaa valmentaja Pekka Siikala (kuvassa yläpuolella) löysivät ns. yhteisen sävelen yhteistyön eri kuvioista. Aloite ja idea yhteistyölle Mestis- ja Suomi-sarjan joukkueiden välillä lähti Kiekko-Vantaan suunnalta, erityisesti viime kauden tapahtumien perusteella. "Viime syksy oltiin nesteessä loukkaantumisten kanssa, ei ollut riittävästi pelaajia. Sotkettiin siinä samalla A-nuortenkin kausi, jouduttiin niitä nostamaan edustukseen, että yleensä saatiin kokoonpano aikaiseksi. Ei ne pojat ollut valmiita pelaamaan vielä tässä sarjassa. Sami Simolan kanssa saatiin keväällä tehtyä sellainen päätös, että kasvatetaan pelaajamäärää. Sitten piti ratkaista yhtälö, että kun on ringissä nuoria pelaajia mistä me halutaan tehdä uusia ykkösketjun pelaajia ja ne ei katsomossa kehity, että mistä heille pelipaikka. Eli me tarvittiin heille paikka missä pelata omaa peliään, kiekolliset pelaajat kiekollista peliä ja 'reippaat pojat olkapääpeliä', kun meillä on rosteri täynnä. Saada pelaajille mahdollisuus kehittyä". Kesän harjoitusotteluiden aikaan mm. Aki Ronkainen sekä Jukka-Pekka Suomalainen kävivät välissä hakemassa peliaikaa TuusKi:n puolelta.

Kesän aikana tapahtui myös pienempiä virityksiä alasarjojen seuroihin. "Esimerkiksi Jeppikseen (Pietarsaari) autoin tulevaisuutta ajatellen kasvamaan isoiksi pelaajiksi Jouni Aaltosen ja Pietari Oksan. Pääsevät pelaamaan puoliammattina, pääsivät kotoa pois. Pääsevät ns. kantamaan joukkuetta, mikä on jatkon kannalta arvokas asia: vantaalaisia jätkiä kantamassa jotain joukkuetta, isossa roolissa. Oksa on 1-2 ketjun pelaaja, ei sen kannata neljännessä, viidennessä ketjussa käydä pelaamassa muutama minuutti erässä ja nostaa kiekkoa päätyyn, hänen pitää päästä pelaamaan omaa peliä. Aaltonen on taas 'olkapääpelaaja', on hyvä, että kaveri saa ison määrän peliminuutteja, pystyy laajentamaan arsenaalia. Uskon vakaasti siihen, että jos olet kantanut lohipaitaa nuorena poikana, niin annat sydämestäsi enemmän sille joukkueelle kun pelaat siinä aikuisena. Saadaan jossain vaiheessa näitä jätkiä takaisin tähän, saadaan vantaalainen, taisteleva joukkue jatkossa. Silloin täällä on tuolit vähissä tässä hallissa. Tämä on laajempi kokonaisuus".

Yhteistyö TuusKi:n kanssa tietää myös sitä, että lohipaidoissa kilpailu pelipaikoista alkavalla kaudella on kovempaa kuin koskaan aikaisemmin, Suomi-sarjan pelaajilla ei täytetä pelkästään loukkaantuneiden pelaajien pukukaappeja. Pelaajaliikennettä Mestiksen ja Suomi-sarjan välillä nähdään kauden aikana varmasti. Tunnetusti tämä lisää joukkueen iskukykyä, ns. kilpailutilanne pitää pelaajan satavarmasti hereillä. "On se totta, että kilpailu on ainoa mikä pitää virkeänä. Kaikki tässä vaiheessa kyllä sanoo, että se on jees, se on hyvä asia. Mutta sitten ne jotka jää vähän jalkoihin, niin ne yleensä sanovat, että se ei olekaan hyvä asia. Mutta meillä on vahva kapteenisto, mikä on näissä asioissa saanut tehtäväkseen pienimmät palot sammuttaa, muistuttaa, että joukkue on tärkein. Sellainen 'minä itse edellä', siitä me yritetään kasvaa ulos. Pelaat sitten mille joukkueelle tahansa, niin sydän pitää sykkiä sille joukkueelle. Ilman sydäntä et pysty pelaamaan, se on fakta".

Try-outin lisäksi joitakin kannattajia on hiertänyt Kiekko-Vantaan yhteistyö Helsingin ja Espoon liigaseurojen kanssa. Ahola kuitenkin muistuttaa jälleen kerran seuran resursseista. "HIFK-Blues akseli, meidän yhteistyökumppanit. Niillä me taataan kilpailukyky, että pysytään tässä junassa mukana. Ne takaa meille kilpailukyvyn tässä sarjassa, siksi me pidetään niitä täällä. Ollaan todella tyytyväisiä, että on saatu tälläinen mahdollisuus. Jos ei me otettais niitä niin silloin pelattais väärässä sarjassa".

Pudotuspelit tavoitteena

Kaksi päivää kauden avaukseen. Millaisia ajatuksia päävalmentajan päässä kulkee? "Tässä vaiheessa tulee aina mieleen, että mitä on saatu tehtyä ja mitä on jäänyt tekemättä. Se ei ole ihan helppo paikka. Paljon ollaan saatu aikaan, mutta paljon on vielä tekemistä pelaamisen kanssa. Aika viimeisilleen meni, että saatiin joukkue tähän kuosiin. Tämä kesä oli erilainen. Sanoin juuri toisessa haastattelussa, että tässä vaiheessa kauttahan pitäisi sanoa, että ollaan harjoiteltu paremmin kuin koskaan, enemmän kuin koskaan ja ollaan paremmassa kunnossa kuin koskaan. Lähdettiin tähän eri sapluunalla kuin aikaisemmin. Haluttiin antaa pelaajille vähän luottoa, perheellisille, että näkee vähän omaa perhettään, pystyy harjoittelemaan omatoimisesti. Aika näyttää, että miten siinä onnistuttiin".

Mediassa on paljon kirjoitettu ennen kautta, että Kiekko-Vantaa 2008-2009 on päävalmentajansa näköinen joukkue. "Allekirjoitan. Lupasin, että seuraava joukkue on Harri Aholan näköinen joukkue. Sain itse tämän joukkueen rakentaa, aika jönglööri olisin jos sanoisin tässä vaiheessa, että en ole tyytyväinen". Tavoitteena Harri Aholan näköisellä joukkueella on kevään pudotuspelit. "Uskon tosi vahvasti, että päästään play offseihin, pelataan itsemme play offseihin. Ja niin, ettei se jää pelkäksi visiitiksi, pystytään pelaamaan niitä pelejä ettei käydä vaan lippalakkeja hakemassa. Voisi verrata viime kevään SaPKo:on, jolla eväät oli syöty kun paikkoja välieriin jaettiin maaliskuussa (tappio puolivälierissä TuTo:lle 0-3, maalit 2-22)".

Harri Ahola (Syntynyt 26.2.1968)

Toinen kausi Kiekko-Vantaan päävalmentajana
Neljäs kausi 1.divisioona / Mestis


Valmentajakoulutus: NVT, JVT

Pelaajaura: Savion Sammon kasvatti

1984-1999 Juniorivalmentajana Shakers, Haukat, Jokerit

1997-1999 Shakersin junioreiden valmennuspäällikkö
1999-2001 Päävalmentajana KJT / Haukat (1-divisioona / Mestis)

Toiminut U16, U17 ja U18 Suomen maajoukkueiden päävalmentajana
Suomen Jääkiekkoliiton scouttina 2004-2006


Mestiksen All Stars valmentaja 2000
SJL Uudenmaan alueen vuoden valmentaja 1995-1996 ja 2000-2001

SJL Pääkaupunkiseudun alueen vuoden valmentaja 1996-1997