KUUKAUDEN PELAAJA MARRASKUU

Marko Virtala Hokki
Toista kauttaan aikuisten sarjoissa pelaavasta pleijaripelaajasta on tullut tällä kaudella myös runkosarjan tehomies.

Uudenkaupungin kasvatti Marko Virtala pelasi viime kauden runkosarjan veljensä Teemun varjossa. Loppupelien alla hän sanoi valmentaja Kai Suikkaselle olevansa "pleijaripelaaja". Keltanokka Virtala piti lupauksensa.

teksti MIKAEL JUNTUNEN
kuva INTERACTIVE PARTNERS OY

Virtala pelasi Mestis-tason unelmakiekkoa - röyhkeästi, kovalla itseluottamuksella, kovin tehoin ja oli ratkaisevassa roolissa tärkeillä maaleillaan Hokin mestaruusvaelluksella. Toista kauttaan aikuisten
sarjoissa pelaavasta pleijaripelaajasta on tullut nyt myös runkosarjan tehomies.

Marko Virtala tuli viime kaudella Hokkiin isoveljensä Teemu Virtalan suosituksin. Try out -näyttö oli historian lyhyin. Manageri O-P Hakkarainen katseli nuorempaa Virtalaa 45 sekuntia ja käski tehdä sopimuksen.
Onnistuneen Mestis-kauden jälkeen Rauman Lukko teki kasvattinsa kanssa kahden vuoden sopimuksen. Tarjolla olisi ollut lähtötilanteessa kuitenkin vain penkinpäätä.

- Sopimukseni mukaan saan päättää, pelaanko Lukossa vai Hokissa, ja oli selvää, että haluan pelata ja kehittyä. Ensi kaudella haluan pelata liigaa, Virtala sanoo.

Taistelija

Alkukausi oli Hokissakin tahmea, mutta sitten niin Virtala kuin koko muukin joukkue löysi itsensä ja tasonsa. Tehotilastoja Virtala ei ole katsellut. Mies sanoo kirkkain silmin, ettei edes tiedä, paljonko hänellä on pisteitä.

- Kun tulee pisteitä, niitä ei mieti, kun ei tule, niin sitten miettii, tuumii Virtala, joka on puolustavasta roolista muuttunut ylivoimamaalien sylkijäksi. Virtala kirjautti marraskuun aikana kahdeksassa pelaamassaan ottelussa yhteensä tehot 6+5 ja veikkausmitaleita 13 pisteen edestä.

Vaikka valitsijatkin tuijottivat tiukasti valinnassaan pisteisiin, Virtalan vahvuudet ovat silti toisaalla.

- Marko Virtala on taistelija, jonka paras vahvuus on
puolustustyöskentelyssä. Hän on nimenomaan puolustavahyökkääjä, Hokin päävalmentaja Kai Suikkanen sanoo.


- Kaikki äijät puolustavat. Minä olen aina pelannut sillä tavoin, että puolustuspää on mielessä ekana, sanoo puolestaan Virtala itse.

Mikä sitten on muuttunut tälle kaudelle, kun pisteitäkin tulee?
Ei mikään. Suikkanen on antanut viime vuoden tapaan kaikille kentällisilleen vapauden hyökätä.

Mitalin kiilto silmissä

Viime kaudella Hokki oli sarjan kärjessä joulutauolla. Tämä alkukausi oli vaikea. Pieni tekosyy löytyy hieman heikentyneestä ja kaventuneesta puolustuksesta, mutta ne eivät Virtalalle kelpaa.

- Kun ei tule voittoa, tulee vain maalin tappioita eikä mene paikoista sisään, apina selässä kasvaa. Kun voitetaan yksi peli, helpottaa vähän. Kun voitetaan muutama lisää, peli vapautuu. Meille tuli pari voittoa ja joukkue rupesi uskomaan, että hyvä tästä tulee.

Hokki on Virtalan silmin viime kauden kaltainen, nuori, liikkuva ja taitava. Viime vuoden kullan kiilto ei ole silmistä kadonnut.

- Ei kai me nyt huonompaa ruveta hakemaan kuin viime kaudella. Kotietu olisi realistinen tavoite aluksi. Katsotaan sinne asti ensin ja sitten siitä eteenpäin.
© 2008 Interactive Partners Oy