Liitto panostaa nuorten ryhmään

Rautakorpi kiittelee liiton panostusta nuorten maajoukkueeseen.

– Olemme yhdessä enemmän kuin A-maajoukkue. Esimerkiksi ennen MM-turnausta ohjelmassa oli kolme turnausta, kaksi harjoitusleiriä ja ottelut Mestis-seuroja vastaan.

Syksyllä tuli lupaavaa tulostakin, kun Suomi voitti Vaasassa isännöimänsä neljän maan turnauksen.

– Marginaalit nuorten huipulla ovat pieniä. Vaasan turnaus oli siitä hyvä esimerkki, kun voitimme kaikki pelimme yhden maalin erolla, painottaa Rautakorpi, joka on painottanut Nuorten Leijonien leirityksessä yksilötason osaamista.

– Kansainvälisten otteluitten pelitaitovaatimukset ovat korkealla tasolla. Se on raakaa realismia.

Perustematiikassaan Rautakorpi vannoo suomalaisen kiekkoilun kivipilareitten nimeen.

– Hyvä maalivahtipeli, tiivis puolustus ja nopea suunnanmuutospeli, summaa valmentaja A maajoukkueen pelifilosofiasta tutut teesit.

Menestyksen pitkospuut

Historian pitkässä janassa Suomi on tottunut menestymään nuorten arvokisoissa, vaikka vuosien varrelta löytyy heikompiakin jaksoja.

Alle 20-vuotiaitten MM-historiassa Suomi on neljänneksi menestynein maa Kanadan, Venäjän ja Tshekin jälkeen, joten perinteet velvoittavat.

– Kilpailu on koventunut ja marginaalit pienentyneet, mutta aina kun suomalainen jääkiekkojoukkue lähtee arvokisoihin, täytyy tavoitteena olla mitali, Rautakorpi painottaa.

– Menestys vaatii aina kovaa työtä ja alle kovia harjoituspelejä. Näen asian niin, että liigaseurat voisivat vuokrata vähälle peliajalle jääviä nuorten maajoukkuepelaajiaan esimerkiksi Mestikseen.

Ottelutapahtumaa kehittämään

KooKoon toiminnanjohtaja Arto Sirviö näkee Mestiksen ja Nuorten Leijonien symbioosissa paljon hyvää.

– Olin aikanaan projektin suhteen hieman skeptinen, mutta nyt olen ehdottomasti sitä mieltä, että kuvio sisältää erittäin paljon hyviä elementtejä. Nyt täytyy vain ottaa seuraava askel eteenpäin ja kehittää tapahtumaa.

Kun Nuoret Leijonat tekivät ensimmäisen Mestis kiertueensa kaudella 2003-04, toimi Sirviö KalPan toimitusjohtajana.

– Siitä asti on menty eteenpäin tavallaan samalla sapluunalla. Ehkä jatkossa pelisysteemiä voisi hieman muuttaakin. Tärkeintä on, että muutos tehdään fiksusti, eikä pelkän muutoksen vuoksi. Siinä täytyy ottaa huomioon monta asiaa. Ei ole kenenkään etu, jos pelaajat joutuvat pelaamaan umpiväsyneinä.

– Alueellinen turnausmuoto olisi tietysti yksi vaihtoehto. Maajoukkue ja kolme Mestis-seuraa kerrallaan voisivat pelata pidennetyn viikonvaihteen aikana turnauksen tyyliin kaikki kaikkia vastaan. Toinen asia tietysti on, miten maajoukkuepelaajat saadaan irrotettua tällaiseen pidempään tapahtumaan omista seuroistaan.

Sirviö kaipaa Nuorten Leijonien maakuntavierailuille myös laajempaa julkisuusarvoa.

– Näin seurajohtajan näkökentästä pelien ympärille voisi rakentaa jotain isompaa tapahtumaa, mitä se sitten onkaan. Maajoukkueen vierailu Mestis paikkakunnalla pitäisi olla iso tapaus. Nuorissa Leijonissa on sentään tulevia A-maajoukkuepelaajia ja NHL-- miehiä. Sopii miettiä, mikä painoarvo nuorten maajoukkueilla on esimerkiksi Pohjois-Amerikassa.

Liigakarsintojen paluu on yksi muuttuva tekijä ensi kauden kalenterissa.

– Joillekin joukkueille tulee pelejä lisää. Siinäkin on oltava tarkkana, ettei karsintoihin mieliviä ryhmiä peluuteta puhki jo syksyllä liian tiukalla otteluohjelmalla. Mutta sekin on viime kädessä järjestelykysymys, Sirviö näkee.

Teksti: JOUNI HUTTUNEN

© 2008 Interactive Partners Oy